Kun olin asettanut itseni asemaan, joka johtaa kellarin rakentamiseen, olin alkanut katsellla hyvissä ajoin Torista ylijäämäharkkoja. Koska olin alkanut harkkojen hankinnan hyvissä ajoin ennen kellarin rakentamista, oli aikaa tingata. Päädyin ostamaan 100 kpl 30 cm leveää, 20 cm korkeaa ja 60 cm pitkää kevytsoraharkkoa 300 eurolla. Ei harkko ilmainen ollut, mutta komean näköinen suuri legopalikka. Mukava niitä oli tontille kärrätä. Useamman kuorman se ajatti.
Tarvittavan muurauslaastin määrä yllätti minut. Laastia piti hankkia 1000 kg säkki. Oikea tuote oli Harkkolaasti M100/500.
Antura oli kuivunut. Se oli vaalean harmaa, kova ja tavattoman jykevän tuntuinen. Hyvä siihen oli harkkoja alkaa asetella.
Anturan kulmiin aseteltiin hyvin tuetut kakkosneloset, joihin merkittiin jakoviivat, jotka osoittivat jokaisen harkkokerroksen yläpinnan korkeutta. Tässä vaiheessa oli edelleen mahdollista oikaista vinossa olevaa anturaa harkkokerros kerrrallaan. Jos toiseen päähän rakennusta asetti muurauslaastia 5 mm enemmän kuin toiseen päähän, oikaisi tämä anturaa noin 5 cm harkkokerrosten yläpäässä. Alimman merkin kohdalle kiinnitettiin linjalanka. Sitä ei kiinnitetty kiinteästi vaan langassa oleva veto ja taivutetun naulan tekemä hakanen piti langan paikoillaan. Näin lankaa oli helppo siirtää muuraustyön edetessä.
Sitten mylly pyörimään. Kauniit loppukesän säät muutaman keltaisen lehden koristelemana johdattelivat kellarin rakennustyötä eteenpäin.
Muuraukseen tarvitsee vettä. Sähköä ei ollut joten nostimme vettä järvestä pumpulla aggregaatin avulla. Olisi tuon kantamallakin saanut mutta hommaa olisi ollut. Vettä kuluu myös kärryn, myllyn ja työvälineiden pesuun muurauspäivän päätteeksi.
Mylly pyöri sen viisi minuuttia. Taas oli paksun näköistä marjapuuroa joka kipattiin kottikärryyn ja ajettiin kellarille.
Laastia aseteltiin Cirtymarketin valkosipulipatongin mallisiksi kakuiksi anturalle harkkojen molempien sivujen alle ja harkon päähän. Sen jälkeen harkko painettiin vatupassia ja linjalankoja tarkastellen suoraan.
Tartuntaa parantamaan asetimme anturan ja ensimmäisen harkkokerran väliin pystytartuntoja 8 mm harjateräksestä. Tätä varten anturaan porattiin kiviporalla reikä johon tartuna laitettiin.
Harkkoja ei sivusuunnassa alettu mätsäämään vaan mentiin vakiomittaisella saumalla ja jäljelle jäävään koloon sahattiin isoa kulmahiomakonetta käyttäen sopivan kokoinen sandwich harkon päästä. Siivu leikataan sen verran kapeana, että väliin mahtuu vakiosauman vahvuinen laastikerros.
Siivekkeet jatkettiin täysimittaisella harkolla etuseinän puolelta.
Tarvittavan muurauslaastin määrä yllätti minut. Laastia piti hankkia 1000 kg säkki. Oikea tuote oli Harkkolaasti M100/500.
Antura oli kuivunut. Se oli vaalean harmaa, kova ja tavattoman jykevän tuntuinen. Hyvä siihen oli harkkoja alkaa asetella.
Anturan kulmiin aseteltiin hyvin tuetut kakkosneloset, joihin merkittiin jakoviivat, jotka osoittivat jokaisen harkkokerroksen yläpinnan korkeutta. Tässä vaiheessa oli edelleen mahdollista oikaista vinossa olevaa anturaa harkkokerros kerrrallaan. Jos toiseen päähän rakennusta asetti muurauslaastia 5 mm enemmän kuin toiseen päähän, oikaisi tämä anturaa noin 5 cm harkkokerrosten yläpäässä. Alimman merkin kohdalle kiinnitettiin linjalanka. Sitä ei kiinnitetty kiinteästi vaan langassa oleva veto ja taivutetun naulan tekemä hakanen piti langan paikoillaan. Näin lankaa oli helppo siirtää muuraustyön edetessä.
Sitten mylly pyörimään. Kauniit loppukesän säät muutaman keltaisen lehden koristelemana johdattelivat kellarin rakennustyötä eteenpäin.
Muuraukseen tarvitsee vettä. Sähköä ei ollut joten nostimme vettä järvestä pumpulla aggregaatin avulla. Olisi tuon kantamallakin saanut mutta hommaa olisi ollut. Vettä kuluu myös kärryn, myllyn ja työvälineiden pesuun muurauspäivän päätteeksi.
Mylly pyöri sen viisi minuuttia. Taas oli paksun näköistä marjapuuroa joka kipattiin kottikärryyn ja ajettiin kellarille.
Laastia aseteltiin Cirtymarketin valkosipulipatongin mallisiksi kakuiksi anturalle harkkojen molempien sivujen alle ja harkon päähän. Sen jälkeen harkko painettiin vatupassia ja linjalankoja tarkastellen suoraan.
Tartuntaa parantamaan asetimme anturan ja ensimmäisen harkkokerran väliin pystytartuntoja 8 mm harjateräksestä. Tätä varten anturaan porattiin kiviporalla reikä johon tartuna laitettiin.
Harkkoja ei sivusuunnassa alettu mätsäämään vaan mentiin vakiomittaisella saumalla ja jäljelle jäävään koloon sahattiin isoa kulmahiomakonetta käyttäen sopivan kokoinen sandwich harkon päästä. Siivu leikataan sen verran kapeana, että väliin mahtuu vakiosauman vahvuinen laastikerros.
Siivekkeet jatkettiin täysimittaisella harkolla etuseinän puolelta.
Kommentit
Lähetä kommentti